perjantai 12. huhtikuuta 2013

Hiljaiseloa, surua ja iloa...

Heipsan!
Täälä ruudun toisella puolen on vietetty hiljaiseloa, tai oikeasti on menty pää kolmantena jalkana mutta blogi on jääny vähäksi aikaa vähille päivityksille.

Ensiksi hajos läppäri, reilu vuoden vanha ja toista kertaa jo emolevy sökönä, joten sitte oltiinki yli kuukausi ilman konetta.

Suruakin perheessämme on ollut :´(

Helmikuun lopussa meijän rakas Tytti-koira pääsi koirakamujen kans kirmaamaan koirien taivaaseen. <3
Yöllä nukkui pois.
 Ihana, onneksi sai elää loppuun asti virkeänä vanhuksena ilman kipuja.

Ikävä on koko porukalla suuri, ei ihanampaa koiraa voisi olla.
Niin lempeä ja rauhallinen.<3

Eskarilainen yks ilta itki omassa sängyssään, menin kysymään että mikä itkettää.
 Hän: "Mulla on niin kova ikävä Tyttiä, tylsää ku Tytti kuoli. Tytti oli maailman paras koira." <3

Sitä se kyllä oli, moni onkin kysyny aijommeko ottaa uuden koiran, en tiedä... tämä oli niin ihana, tottelevainen- hyvin koulutettu että varmasti toista samanlaista ei vastaan tule...


Maaliskuun alusta minä sitten alotin ihka oikeat työni ihan aikuisten oikeasti.
Huh, rankkaa on ollut mutta jospa siihen tottus. ;)
Leipomiset olen joutunut jättämään ihan kokonaan pois, ei vain aika eikä voimat riitä.
Kolmivuorotyö hoitoalalla, isäntä reissuhommissa ja kolme pientä lasta ni soppa on sen verran sekasin että voin tunnustaa, olen väsynyt mutta kait se on sallittua ja helpottas pikku hiljaa ;)


Ja ilosiakin uutisia, mutta niitä en taida vielä paljastaa... ;)

Tällaista meille, mitäs teille?

Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!
Mulla olis viel kolme päivää vapaata, luksusta!:)
-Paula-

5 kommenttia:

  1. Voi mitenkä sulosia kuvia Tytistä, tsemppiä teille, luopumine ei oo heleppua. Ilosta o kuitenki se, että Tytti lähti matkalle iha itte, eikä teijän tarvinu tehä raskaita päätöksiä.

    VastaaPoista
  2. Se on huomattu täälläkin että lapsiperheessä on välillä kiireisempiä jaksoja, jolloin aika ei vain riitä kaikkeen mitä tahtoisi tehdä:D Taidokkaita nuo sinun täytekakkujen pursotukset, millaisella tyllalla pursottelet? Itse juuri pursotin täytekakun, mutta tuli liian muhkeat pursotukset mun makuun;) -Ulla-

    VastaaPoista
  3. Voih, paljon voimia! Täälläkin on aika haikeat fiilikset välillä, tuokokuussa tulee vuosi rakkaan Maisa-koiramme pois nukkumisesta. Ikävä on suuri.♥ Tosi kauniit nuo molemmat kuvat kyllä on! Mukavaa sunnuntaita kaikesta huolimatta :-)

    VastaaPoista
  4. Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
    saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
    Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
    olen kasteisen aamun pisara hento.
    En ole poissa vaan luoksenne saavun
    mukana jokaisen nousevan aamun.
    Ja jokaisen tummuvan illan myötä
    toivotan teille hyvää yötä.
    - Eino Leino -

    VastaaPoista
  5. "Vaimeni ääni tassujen, sammui liekki suuren sydämen.
    Syntyi taivaalle uusi tähti, koiraenkeli tästä maailmasta lähti.
    Laukkaa nyt tuulen lailla, ikuisesti vihreillä mailla."

    Voih,aina sykähdyttää nämä suru-uutiset kun rakas perheenjäsen on lähtenyt autuaammille metsästysmaille.
    Jonkulaista hulluttakai tämä on kun pitää melkein itku päästää vaikkei etes koiraa tuntenut :).

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi se ilahduttaa aina!